sunnuntai 24. elokuuta 2014

Koiran muisti

Koiran muisti on kyllä ihmeellisen pitkä ja hyvä. Viime aikoina kolme seikkaa johti taas toteamaan tämän.

Opetin Napille ja Pennille viime syksynä uuden tempun meidän temppukavalkadin jatkoksi; high five, eli tassu ja ihmisen tassu yhteen yläkautta. Nappi hiffas sen aika nopeasti, mutta se viuhtoi sitä tassuaan vähän omituisista kulmista yläasentoon ja Penni nyt ei oikein millään saanut temppua sisäistettyä. Tällä viikolla sitten temppuiltiin ekaa kertaa sitten viime joulukuun ja vasiten testasin miten high five sujuu; molemmat läimäyttivät täydelliset suoritukset, eikä kyseessä ollut tuuripeli, vaan teimme monet high fivet sillä kerralla ja myös seuraavana päivänä, kyllä se oli mennyt muistiin sen tempun tekeminen.



Toinen juttu sattui kun olimme menossa koirapuistoon meidän normaalireittiä poikkeavaa, oikeastaan päinvastaista reittiä. Sanoin siinä pihasta lähtiessä että no niin aletaanpa sitten mennä koirapuistoon niin molemmat alkoivat vetämään kiihkeästi juuri oikeaan suuntaan, ottivat oikeat käännökset ja kiskoivat menemään kovaa tahtia aina puistoon saakka. Viimeksi puistoon on kävelty joskus huhtikuussa ja aina eri reittiä. 



Sitten kolmas juttu, joka osoittaa vain ehkä jääräpäisyyttä, mutta myös muistijäljen vahvuutta. Käytän kotona ollessani aina koirat aamukävelyllä ja meillä on ollut sama reitti kaiken aikaa. Se reitti on kuitenkin vähän huono ja sisältää ruohikko-osioita, jotka ovat aamuisin aina aamukasteessa ja kastelevat kengät ärsyttävästi, reitti on kuitenkin ympyrä, ei tarvitse kulkea edestakaisin, eli melko kätevä. No nyt päätin kuitenkin vaihtaa reittiä; menemme yhtä pientä mäkeä ylös ja samaa reittiä takaisin. Aloitin tämän 1.8 ja yhä edelleen joka ikinen aamu koirat vastustavat uutta reittiä, vetävät vanhaa kohti ja laittavat jarrut päälle kun menenkin tutun vasurin sijaan suoraan. Se on noloa kun vedän kahta hyvin vastentahtoista pikkukoiraa perässäni joka aamu Mutta kyllä ne tähänkin tottuvat, saas vaan nähdä kuinka kaamean kauan siihen menee! 


Luin eilen, että koirien aivot ovat nelivuotiaan lapsen tasolla, uskon kyllä sen.

perjantai 15. elokuuta 2014

Kamu

Nappi tulee sen pupu-kamun kans aivan erinomaisesti toimeen, niillä on aina kivaa yhdessä.




maanantai 11. elokuuta 2014

Mielissään

Eipä ole Nappi monesti elämässään liikahtanut näin nopeasti; huomattuaan avonaisen lipastonlaatikon sillä meni muutama sekunti sen sisälle änkeämiseen. Ja ei kyllä olla nähty Nappia juuri ikinä näin mielissään!



tiistai 5. elokuuta 2014

Mökkeilyn kesä 2014

Nyt kun on nämä helteet niin eihän sitä ny täällä kaupungissa viihdy ollenkaan, jotenka suunnattiin taas mökille viikonlopuksi. Muutoin tässä on jo palattu toimistoon ja siellähän on melkoisen hiostava olla, mutta eipä mahda mitään. Mökillä ei otettu juuri lainkaan kuvia, mutta yhden Pennin leikkihetken sain tallennettua. Penni se niin tykkää leikkia hiekassa. Penni on nyt kesällä pariin otteeseen syönytkin sitä hiekkaa kaivamastaan kuopasta. Sattumalta silmiini osui keskustelu facessa, jonka mukaan monen muunkin koirat syövät jostakin syystä hiekkaa välillä. Ei vissiin siis syytä sen suurempaan kummasteluun tai huoleen, yritettiin kyllä estää sitä parhaamme mukaan, ei se nyt ainakaan suurinä määrinä kovin terveellistä voi olla. Nappi saa hiekkan kuopsutuksesta aina hepulit, ja nyt Pennikin näytti saavan hirveästi leikkienergiaa hiekasta, tässäpä vähän todisteita siitä meiningistä.



Nappi seurasi "tarkkaavaisena"






 Mutta ei se kaveri inspiroitunut. Onneksi Penni osaa myös heittää ralleja yksikseenkin.